Nora Ekström kuvaa väitöskirjassaan kirjoittamisen opettajan työtä sillan
pielessä seisomiseksi. Ajatukseen on helppo yhtyä, siksi Panu Hämeenaho piirsi sillan
myös tämän blogin tunnukseksi.
Sillan pielessä seisomista Nora kuvaa näin: opettajina otamme vastaan
kirjoittamisen opiskelijoita ja kuljemme heidän kanssaan kappaleen matkaa. Aina
välillä katsomme iloisina sillan päässä avautuvaa näkymää: taidoissaan ja
luovuudessaan jo ohitsemme kulkeneita. Myös tämän blogin avulla voimme tarjota
luettavaksi aiempien kulkijoiden tarinoita ja osoittaa, että matka sillan yli
on mahdollinen.
 |
| Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto on myös ihan oikeasti sillan pielessä. Ylistön sillan on kuvannut Marja-Liisa Helimäki. |
Opettajan työlle voi löytää monia metaforia. Itse kuvasin aikoinaan opettajaopinnoissani
opettajuuttani luotsi-metaforan avulla. Perusopintojen hakutehtävässämme
pyysimme hakijoita kuvaamaan omaa kirjallista polkuaan. Monet kuvasivatkin esimerkiksi
tietä, matkaa tai seikkailua. Aivan kaikista polkuajatus ei tuntunut omalta,
vaan hakija loi oman metaforansa: ”Minun kirjallinen elämäni ei ole polku, vaan
puu.”
Mikä metafora kuvaisi sinua kirjoittamisen opiskelijana tai opettajana?
