Olen hyisen meren äärellä. Tuijotan jäälauttojen
mosaiikkiin, rantaviivan muistolla seisovan seuralaiseni selkään. Miten kaukana
onkaan meren avoimet kasvot, aaltojen lämmin lainehdinta! Kuinka moni
kirjoittaja onkaan päätynyt tälle samalle rannalle, kehnon palautteen
jäätyneeseen mielenmaisemaan?
Palaute ei ole yhtä kuin kritiikki, sillä palaute ei arvioi
eikä arvota. Yliopisto-opettaja ja tietokirjailija Kimmo Svinhufvudin mukaan palaute on erottamaton
osa kirjoitusprosessia, ja sen tehtävänä on auttaa kirjoittajaa suunnistamaan
luovassa työssään, toimia merikarttana ja polttoaineena.
Palautteessa ei ole kyse keskeneräisen tekstin vaan
vuorovaikutuksen laadusta. Kasvatustieteilijät Susan Askew ja Caroline Lodge
linkittävät palautteen sellaisiin oppimiskäsityksiin, jotka korostavat
kokonaisvaltaista, luovaa ja merkityksiä rakentavaa vuorovaikutusta. He
painottavat, että palaute on hyvää vain, jos se hyödyttää oppijaa.
”Voi rähmä” rääkäisevät nyt kaikki norsunluutorneihinsa
kivunneet palautteen antajat. Toisen ihmisen luovan prosessin tukeminen voi
tuntua vaikealta tehtävältä sellaisesta, joka on tottunut antamaan tai
vastaanottamaan palautetta yksittäisen tekstin muotoseikoista. Ei hätää. Ihminen
on sosiaalinen eläin, joka oppii vuorovaikutuksessa lajitovereidensa kanssa. Palautetaitoja
voi siis opetella.
Osuva malli hyvälle palautetilanteelle löytyy
tasapainoisesta varhaisesta vuorovaikutussuhteesta. Siinä vauva ja hänen
huoltajansa ovat läsnä, virittäytyneinä toistensa viesteihin, valmiina
reagoimaan niihin omilla avoimilla persoonillaan. Tällaisessa
vuorovaikutuksessa molemmat ovat ottajia ja antajia, mikä synnyttää
yhteenkuuluvuutta ja turvallisuudentunnetta. Samalla tavalla hyvä palaute – sen
antaminen ja vastaanottaminen – auttaa kirjoittajaa asettumaan tekstiinsä ja
kirjoittajaidentiteettiinsä.
Palautetaidot ovatkin pohjimmiltaan havainnointia ja
reagointia; toisen ihmisen läsnäoloon vastaamista läsnäololla. Aavistelen, että
tähän prosessiin perustuu myös kirjoittamisen terapeuttinen voima. Hyvät
palautetaidot nimittäin virittävät kuuntelemaan myös omaa sisäistä puhetta ja
siihen koodattuja kokemuksia, tunteita ja tarpeita. Hyvä palaute onkin
tehokasta lääkettä myös kirjoittajan blokkiin.
Myönteinen elämänasenne kuuluu hyviin palautetaitoihin. Yliopistonopettaja
Nora Ekströmin mukaan myönteinen mielentila lisää kognitiivista joustavuutta,
ja siten kykyä prosessoida palautetta. Tyytyväinen kirjoittaja on taitava
kirjoittaja, sillä hän tuntee ja ajattelee, eli kirjoittaa, sisäisestä ja
ulkoisesta maailmastaan avoimesti ja tarkkanäköisesti.
Hyvä palaute ruokkii siis sekä palautteen antajan että
vastaanottajan luovuutta. Palauteprosessi onkin parhaimmillaan myönteinen kehä,
jossa hyvä kiertää ja kasvaa. Siksi hyvä palaute on myös hyvää ihmisyyttä;
toisen kokemusmaailman empaattista kuuntelemista ja kunnioittamista. Siinäpä jäänmurtaja
nykypäivän keskustelukulttuuriin.
Tervetuloa lempeämmille rannoille!
Sanna Kivikoski
Kirjoittaja on teologian maisteri, vapaa kirjoittaja ja
kirjoittamisen elämäntapaopiskelija, joka haluaa isona hyväksi palautteen
antajaksi.