 |
| Kuva: CC derrypubliclibrary (flickr) |
Luen
kahdesti vuodessa kirjoittamisen perusopintojen hakemuksia, joissa hakijat
kertovat kirjoittajan polustaan ja kirjallisesta elämästään. Yksi asia tuntuu
yhdistävän lähes kaikkia tekstejä: kirjaston ahkera käyttö. Kuka on lapsena viettänyt kaiken vapaa-aikansa
kirjastossa, kuka tehnyt joka viikko mummon kanssa retken kirjastoon. Monet
ovat lukeneet suurin piirtein kaiken, mitä lähikirjastosta löytyy. Kiitos
suomalaisen kirjastojärjestelmän, meillä riittää paljon lukeneita hakijoita!
Lähikirjastot
laajenevat maailmanlaajuisiksi verkostoiksi viimeistään yliopiston kirjaston
palvelujen äärellä. Näin lukukauden
alussa on hyvä muistuttaa, että monipuoliset tiedonhaun taidot ovat myös
kirjoittajalle välttämättömät. Jyväskylän
yliopiston kirjasto palvelee hienosti avoimen yliopiston opiskelijoita
tarjoamalla mahdollisuuden esimerkiksi tiedonhankinnan verkkokursseihin tai e-aineistojen etäkäyttöön.
Informaatiotulvassa
luoviminen on kirjoittajan avaintaito. Risto Niemi-Pynttäri kirjoittaa tästä
artikkelissaan ”Kirjoittaminen ja julkisuus tulevaisuudessa”, artikkeli löytyy
teoksesta Kirjoittajan matkassa. Niemi-Pynttäri
käyttää osuvaa sanaparia ”oppinut tietämättömyys” kuvaamaan kirjoittajan kykyä yhdistää
omaan kirjoittamiseen liittyvät intentiot tiedonhaun taitoihin. Avoin mieli on hyvä opas, se saattaa
johdattaa yllättävien löytöjen äärelle.
Mitä
sinä löysit viimeksi kirjastosta?
