Blogiimme liittyvä Facebook-sivu saavutti 200 seuraajan rajapyykin. Tuntui hyvältä. Työmme on huomattu. Sattumalta samoihin aikoihin vielä Ylekin kyseli blogistamme ja bloggaamisesta.
Blogin yhteydessä tykkääminen merkitsee toivoakseni myös lukemista, ainakin aihepiirin silmäilyä. Mieleen tuli Kimmo Svinhufvudin ajatus tykkäämisistä sosiaalisina sivelyinä. Jokainen silmäilijä sivelee kirjoittajan itsetuntoa.
Svinhufvudin menestyneiden blogien rinnalla Kirjoittajan matkassa taapertaa vielä ensiaskeleitaan: ensimmäisen kirjoituksen julkaisemista on aikaa vajaa vuosi. Jokaisen askeleen ottamista on kuitenkin siivittänyt tunne lukijoista. Viimeisintä julkaisua kävi katsomassa jo yli 100 ihmistä. Vaikka yhtään kommenttia ei heruisi, tieto kävijöistäkin kantaa.
Joskus olemme jopa pyytäneet tuttaviamme kommentoimaan. Keskustelua ei ole tarpeen synnyttää väen vängällä, mutta jos tietää jollakulla olevan asiaan tuntijan tietoa ja näkemystä, haluaa sen talteen blogiin. Kirjoittajan matkassa -sivusto toimii siis paitsi kommunikoinnin välineenä myös jonkinlaisena ajatusarkistona. Ja kun kyse on tiedeyhteisöön liittyvästä blogista, ei idea opetus- ja tutkimusmateriaalin keruupaikastakaan tunnu vieraalta.
Miksi sinä kirjoitat blogia? Kuinka usein palaat vanhoihin merkintöihisi? Kuinka tärkeitä lukijat ovat: odotatko kommentteja kuin kirjailija ensikritiikkiä (eteisessä, postilaatikon alla nukkuen)?
Oman vastauksensa ainakin osaan kysymyksistä on luvannut antaa Minni Niemelä, yksi tulevan kevättalven kirjoittajistamme. Minni sopii pian vuoden täyttävän blogimme profiilin hyvin, onhan tarkoituksemme myös tuoda esiin, millaisiin työtehtäviin kirjoittamisen opiskelijat sijoittuvat. Niemelän tapauksessa kävi niin, että hän huomasi maisteriopintojen vielä ollessa kesken harrastuksen muuttuneen työksi. Nykyään hän opettaa ”bloggaamista ja muuta nörtteilyä”, kuten hän itse asian muotoilee. Ehkäpä saamme häneltä pian leikki-ikään kasvavalle blogillemme jonkin neuvonkin?
Nora Ekström
Onnea 1-vuotiaalle! Bloggaaminen on maratonlaji, vaatii pitkäjänteisyyttä vielä enemmän kuin vaikkapa kirjan kirjoittaminen. Alku on tyhjää täynnä ja lisäksi julkinen, vihoviimeistä pistettä ei näköpiirissä:)
VastaaPoistaMarraskuun lopussa esikoiskirjailijan tuntemuksista blogiimme kirjoittanut Matti Oittila näyttää perustaneen myös oman blogin: http://tahelv.wordpress.com/2014/02/07/blogi-blaagg-ploki/.
VastaaPoistaMatin oman blogin ensimmäinen kirjoitus pohdiskelee pitkälti sitä, mistä blogikirjoittamisessa on kyse.
Näitä kirjoituksia vertaamalla havainnollistuu hauskasti tuo Minnin mainitsema blogin ja kirjan kirjoittamisen aloittamisen ero.
Kyllä se näin on, että pitkäjänteisyyttä vaatii. Aloitin tämän homman viikko sitten täysin tyhjästä. Jos maratoniin vertaa, niin te olette hikoilemassa siellä jossain, minä taas makaan vielä sohvalla ja miettin että missähän mun lenkkarit on. Aika näyttää, pääsenkö edes ekaa kilometriä.
VastaaPoistaEnsimmäisiä huolenaiheita ainakin minulla on itselle seurattavaksi sopivien blogien kaivaminen esiin. Se liittyy toiseen ongelmaan, eli siihen etten osaa käyttää näitä ympäristöjä. No, tyhmänä eteenpäin vaan...
Matti Oittila