”Sinulla on ihana aineisto!” huokasi
aikuiskasvatustieteilijä, kun keskustelin hänen kanssaan väitöstutkimukseeni
liittyvästä reflektiosta, oppimisesta, oppimisen säröstä ja ilosta. Keskustelun
pohjaksi olin koonnut hänelle reflektioon liittyviä sitaatteja aineistostani,
joka koostuu kirjoittamisen perusopintojen oppimispäiväkirjoista.
On helppo olla samaa mieltä: kirjoittamisen
oppimispäiväkirjat ovat paitsi rikas, myös taitavasti kirjoitettu aineisto.
Päiväkirjasitaatit eivät ole tutkimuksessani vain analyysin tositteita, vaan
esteettisesti merkittäviä kokonaisuuden osia.
Opettajana olen lukenut oppimispäiväkirjoja aina yhden
opintojakson rajaamassa kontekstissa. Siinäkin niiden lukeminen on ollut
mielekästä, koska ne mahdollistavat opiskelijan ja opettajan vuorovaikutuksen
henkilökohtaisella tasolla.
Opetukseen liittyvästä ympäristöstä irrotettuina, tutkijan
silmin luettuina niiden olemus on paljastunut minulle uudella tavalla. Ne ovat
alkaneet jutella keskenään, muodostaa pareja ja ryhmiä, olla samaa ja eri
mieltä, keskustella sivistyneesti ja väitellä, joskus kiivaastikin.
Henkilökohtainen saa yleisempiä piirteitä, syntyy käsityksiä esimerkiksi
kirjoittamisesta ja kirjoittamisen oppimisesta. Nuo käsitykset eivät
tosiaankaan ole yksituumaisia. Yksi tutkimukseni tavoite onkin tuoda näkyviin
niiden monimuotoisuus, usein kokonaisuuden rikkova ääni voi olla kiinnostavin.
 |
| Anne Mari Rautiainen on tällä hetkellä opintovapaalla. Työhönsä kirjoittamisen oppiaineen parissa hän palaa joulukuussa 2016. |
Tutkin, miten oppimispäiväkirjassa kirjoittaminen, oppiminen ja tekstilaji kietoutuvat yhteen, miten henkilökohtainen kirjoittaminen voi tukea oppimista. Ehkä tähän mennessä tärkein havaintoni on ollut se ilo, into ja nautinto, joka oppimispäiväkirjoista välittyy. Tunnustan hieman nolona, että vasta nyt, vierekkäin ja peräkkäin luettuina, myönteisten tunteiden määrä on paljastunut minulle. Päiväkirjojen riveiltä välittyvä kirjoittamiseen ja kirjoittamisen oppimiseen liittyvä ilo kietoutuu oppimispäiväkirjan ytimeen. Henkilökohtainen kirjoittaminen antaa tilaa tunteille ja tunteiden kirjaaminen edistää oppimista.
Myös väitöskirjan tekeminen on kirjoittamista ja oppimista.
Analyysin jälkeen olen päässyt keskustelemaan kirjoittamalla paitsi aineistoni,
myös toisten tutkijoiden kanssa. Odotan, mihin teksti minut johtaa.
Oppimispäiväkirjoista välittyvään iloon oman tekstin edistymisestä, uusista
taidoista, merkitysten muodostamisesta ja niiden jakamisesta on helppo yhtyä.
Anne Mari Rautiainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti