Sivut

torstai 11. huhtikuuta 2013

Onko tulevaisuuteni kaunompi?


Osallistuin tiistaina Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen järjestämään seminaariin Kirjoittamisen mahdollisuudet. Seminaarissa etsittiin luovia lähestymistapoja kieleen ja kirjoittamiseen. Runoilija ja sanataideohjaaja Vilja-Tuulia Huotarinen esitteli kuulijoille aukeaman muistikirjastaan, jonka alle- ja yliviivatut sanat havainnollistivat teoksen Valoa Valoa Valoa luonnosteluprosessia. Huotarinen oli luonnostellut käsin.

Myös kirjoittamisen graduvaiheen opiskelija Tiina Ali-Sisto puhui käsin kirjoittamisen merkityksestä. Ali-Sisto korosti kynällä kirjoittamisen terapeuttisuutta. Keskittymällä piirtämään sanat hitaasti, voi esimerkiksi rauhoittaa itseään.

Ali-Siston puheenvuoro palautti mieleen tutkimukset, jotka korostavat käsin kirjoittamisen ja (paremman) oppimisen yhteyttä. Esimerkiksi Anne Mangen ja Jean-Luc Velay ovat eritelleet käsin kirjoittamisen ja näppäilemisen eroja. Ilmeinen ero työtapojen välillä on ainakin siinä, mihin katse kohdistuu. Kynää käyttävän näkö- ja tuntoaistimukset ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

Ali-Sisto laittoi meidät kirjoittamaan nimemme ilmaan kuvitellen ensin, että teimme sen näppäimistöllä ja sitten käsin, sormemme päällä. Kokemusero oli huikea.

Samassa seminaarissa pohdittiin toisaalta myös nuorten viestinnän todellisuutta. Kielipedagogiikan professori Riikka Alanen puhui monimuotoisista tekstitaidoista ja monimediaisesta pedagogiikasta. Mieleen tulivat tabletti-tietokoneet, jollaisen olen itsellenikin viimein tilannut läppärin rinnalle. Tabletillekin voi kirjoittaa käsin, sormenpäällä tai "kynän" avulla. Otanko ominaisuuden jokapäiväiseen käyttööni? Mietin myös, onko sormella kirjoittaminen vielä intensiivisempää kuin kynän käyttäminen, näkö- ja tuntoaistimuksen lähentyessä entisestään toisiinsa?



6 kommenttia:

  1. Minä käytän älypuhelimeni swype-toimintoa. Sormeilua eli eräänlaista käsinkirjoittamista sekin :)

    VastaaPoista
  2. Kirjoitan aika usein käsin kaikenlaisia asioita muistiin; listauksia, ajatuksia, lähdekirjallisuuden lukemisen aikana havaintoja jne. En yleensä katso, mitä kirjoitan eli oikea käsi tekee omiaan ja katse saattaa olla kirjassa tai muualla, mutta ei varsinaisesti käsin kirjoitetussa tekstin sisällössä tai muodossa.
    Näppäimistöllä taas katse on koko ajan tekstissä, olen vähitellen oppinut kirjoittamaan ilman, että katson näppäimistöön.

    Tiina,
    opiskelija

    VastaaPoista
  3. Anne Mangen ja Jean-Luc Velay puhuvat lähinnä lasten kirjoittamisesta ja oppimisesta. Aikuisten kohdalla, taitojen kehittyessä, ilmiö muuttuu varmasti monisyisemmäksi.

    Uskon kuitenkin aiheesta nyt lueskeltuani, että esimerkiksi ideointi kannattaa tehdä käsin ja pitää katse keskittyneesti paperissa.

    (Ks. myös: http://online.wsj.com/article/SB10001424052748704631504575531932754922518.html)

    VastaaPoista
  4. Vähän samansukuinen ilmiö kuvataiteen puolelta osui silmiini Suur-Jyväskylälehdestä (huhtikuun 17.). "Mikko Ijäs kertoo innostuneensa jokunen vuosi sitten uudelleen piirtämisestä ja puhelimella piirtäminen tuntui luontevimmalta ratkaisulta."

    VastaaPoista
  5. Vielä lisää kokemuksia käsin kirjoittamisesta: http://antiaikalainen.blogspot.fi/2013/09/kirjailijan-paras-ystava.html

    VastaaPoista
  6. Mikael Saarisen näkemys käsin kirjoittamisesta: http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/blogit/tiistaiterapiaa/kasin_kirjoittaminen_kannattaa

    VastaaPoista